Leivontaa ja pinkki takki

Kevät tulee. Kevään tuleminen on saanut uusia ulottuvuuksia muutettuamme kerrostalosta omakotitaloon.  Odotan alkavia puutarhatöitä ja uusia istutuksia innolla.
Vähemmän innostava asia oli huomata, että isoin mies oli talven aikana kerännyt kaikki pihavarastot täyteen turhaa romua.
Olenkin joutunut käyttämään kaiken ylimääräisen ajan varastojen raivaamiseen, joten voitte syyttää siis isointa miestä siitä, että blogissa on ollut hiljaista ;D

Mitäkö olen touhunnut varastojen raivaamisen lisäksi?
Olen ollut pohjattoman ylpeä  siskostani hänen saavuttaessaan jo toistamiseen Suomen mestaruuden.

Olen löytänyt uudestaan innostuksen leipoa. Pidin muutamalle ystävälle ja heidän siipoilleen kakkuillallisen, jossa kokeilin kaikkea uutta. Oli ihana panostaa oikein kunnolla ja nauttia herkuista hyvässä seurassa.

Hain sinne kouluun. Toivon niin, että pääsisin sinne. Päivä päivältä alkaa tuntua enemmän siltä, että mun on PAKKO päästä sinne. En vaan voi tyytyä olemaan siinä ammatissa, minkä olen jo opiskellut.  Turhauttaa, että on kuluttanut elämästään aikaa niinkin paljon "turhaan".


Olen mä ehtinyt myös ommella, mm. NEON PINKIN takin. Kyllä takki on pinkki. Vaikka kammoan pinkkiä ja vaaleanpunaista. Siitä tuli silti lempparini.

Tämän kevään väri

Viime kevään väri meillä oli keltainen. Ihastuin keltaiseen tosin niin paljon, että se roikkui lempivärinä ihan jouluun asti. Ei se inhokki vieläkään ole, mutta nyt kaipaan jo vähän vaihtelua.

Viime vuonna ompelin ja neuloin paaaljon keltaista pojille ja itselleni. Kodin sisustuksessa yhdistelin keltaista valkoiseen, harmaaseen ja mustaan. Kotona vilisi keltaisia takkeja, housuja, tyynyjä ja tauluja. Poikien kynnet piti lakata keltaisiksi.

Keltainen vuosi oli ja meni. Jokin uusi väri oli saatava tilalle. Aluksi en keksinyt mitään ja ajattelinkin, että tyytyisin vain harmaaseen, valkoiseen ja mustaan.

Sitten mieleeni tuli hento mintunvihreä. Yhdistettynä tietenkin noihin edellä mainittuihin.  Yleensä en ole oikein pastellivärien ystävä,mutta jokin tuossa kokoonpanossa viehätti.  Aiemmin olen vältellyt vihreän sävyjä, mutta tuo mintunvihreä kolahti.
Ensi vuonna meidän väri on sitten varmaan aina vihaamani pinkki/vaaleanpunainen ;)

Hento mintunvihreä on siis meidän tämän kevään väri ! :)

Mintunvihreä kevät on lähtenyt hyvin käyntiin ommellen uusia vaatteita ja virkaten aiheeseen sopivia asusteita. Kynsilakka puuttuu vielä, samoin taulu, mutta eiköhän tämä puute korjaannu hetkessä.

Kesävaatetta pakkasen keskellä

Isoimmalla miehellä on matkakuume. Paha sellainen ja se oireilee jatkuvasta, paitsi kesällä.
Itse taidan olla koti-ihminen. Tykkään katsoa illalla telkkaa ja neuloa. Rakastan käydä ostamassa uuden kankaan ja tehdä siitä jotain ihanaa.
Se on äärimmäisen palkitsevaa istua ja katsoa telkkaria illalla kun on koko päivän touhunnut poikien kanssa. Pienet asiat tekee onnelliseksi.
Neulominen, ompeleminen, ystävät,kaikki kolme poikaa, sisko, perhe, hyvä juusto viikonloppuna ja kuntosali aamuisin seitsemältä.

Toki lomallakin on kivaa, mutta vähintääkin viimeisinä lomapäivinä alan kaivata noita edellä mainittuja. Pelkään myös lentämistä, pelkään tsunameja, enkä myöskään halua joutua sairaalaan ulkomailla.

Suunnitelmissa on nyt kuitenkin lähteä lomalle, todennäköisesti jonnekin päin Aasiaa, koska muualla ei ole riittävän lämmintä tähän vuodenaikaan, tai ehkä Amerikkaan.
Olenkin siis alkanut nyt henkisesti valmistautua matkaan.

Tähän henkisen valmistautumisen lisäksi oon tyhjennellyt myös kangaspinoja ja ommellut niistä kesävaatteita lomalle.  Yritän myös ajatella niitä loman positiivisia puolia kuten ihanaa ruokaa ja yhdessäoloa perheen kesken enkä vain sitä lentomatkaa.

lippapipo aikuisella

Oon tehnyt paljon lippapipoja pojille. Oikeastaan olen tehnyt viimeisen vuoden vain lipallisia päähineitä.  Lippahattuja meiltä löytyy jokaiseen vuodenaikaan. Lippahattuja eri variaatioilla. Tupsuilla ja ilman. Farkusta, trikoosta, froteesta, puuvillasta ja villasta.

Äidiltä ei tosin löydy yhtään lippahattua.
Ajattelin, että ehkä se on liian lapsellinen aikuiselle. Kangasta en sentään valinnut poikien pinosta.

Lippapipoon käytin harmaata ja mustaa villaista kangasta, jota oli jäänyt lojumaan tilkkulaatikkoon. Vuoreksi laitoin jämä trikoota.

Lippapipon tekeminen on helppoa.
Tarvitset suorakulmanmuotoisen kaitaleen kangasta, joka on leveydeltään hieman lyhyempi kuin päänympäryksesi. Lisäksi tarvitset ympyränmuotoisen kappaleen sekä lippakappaleen.

Lippapipon kokoaminen aloitetaan ompelemalla suorakaitaleen toinen pitkä sivu kiinni ympyrään. Sitten ommellaan kaitale ympyräksi. Lippaa varten tarvitset hieman tukikangasta. Ompele lippa kiinni pipoon. Toista sama alusta trikoisella vuorikankaalla, mutta jätä kääntöaukko.
Ompele vuorikangas ja päällikangas toisiinsa oikeat puolet vastakkain pipon alareunasta. Käännä pipo oikein päin kääntöaukon kautta. Tikkaa kääntöaukko kiinni. Lisää tupsu. 

Pitkä takki

Tein jo loppusyksystä itselleni lyhyen villakangastakin talvea varten.
Tykkäsin mallista tosi paljon, mutta kylmempinä päivinä pitkä takki lämmittää enemmän.
Tein siis samalla mallilla polvipituisen harmaan takin, lisäsin vain hupun.
 

Tänään oli muutenkin tosi mukava päivä. Käytiin siskon ja vanhempien kanssa syömässä tämän vuoden ensimmäiset jouluruuat ja illalla kävin vielä ystävien kanssa istumassa kahvilla.

Viikonloppu menee leipoessa, ensin ystävien illanviettoon sitten tilauskakku kihlajaisiin. Mukavaa päästä pitkästä aikaa leipomaan kunnolla :)
Hauskaa viikonloppua !

Pienillä askelilla jouluun

Viime viikolla alkoi meillä valmistautuminen jouluun. Tein Marimekon Kukkuluuruu- kankaasta tyynyjä ja pöytäliinan Ne saa olla tämän vuoden joulukankaat, en ole oikein tonttuihmisiä.
Jouluvalmisteluni lähtevät käyntiin joka vuosi samalla tavalla, marraskuussa aloitellaan hissukseen ja joulukuun tullessa lisätään kierroksia ;)
Tontutkin tulevat sisustukseen sitten joulukuussa (hillitysti), koska pojat rakastaa niitä.

Kaappeihin on kertynyt valtavasti erilaisia kahvikuppeja ja ajattelin hyödyntää niitä sisustuksessa. Valitsin mustia ja valkoisia kuppeja ja tein niistä kynttilänjalkoja.
Tarvitset vain kuppeja, sammalta, ohuita kynttilöitä ja oasis sientä. Oasis sieni muotoillaan kahvikuppiin sopivaksi ja kynttilä painetaan sieneen. Lopuksi koristellaan sammaleella.

 Idea on eräästä joulukirjasta, mutta siinä kahvikuppien tilalla oli pieniä saviruukkuja. Nekin näytti oikein hyviltä !

Tämä söötti ja sopivan kokoinen lyhty pääsi sisälle somistamaan keittiönpöytää. 

Tietysti alkuviikosta on vietetty aikaa myös ompelukoneen äärellä, suurimmalta osin tehdän vaatteita joulumyyjäisiin, mutta ehdin ommella myös talvitakin Eurokankaan takkivilloista itselleni.

Takin malli on taas jotain löysää ja jotain isoa.
Kuten allekirjoittaneen yläosat tuppaa aina olemaan.  Värivalinnoissa olin myös yllätyksellinen, mustaa ! Piristykseksi ompelin helmaan ja hihoihin vaaleaa harmaata.

Hauskaa loppuviikkoa ! Mä lähden nyt neulan alle ;)

Kimalletta jouluun !

Meillä on tulossa muutamia juhlia nyt ennen joulua, joihin tarvitsen uuden mekon. Kaikki kaapissa valmiina roikkuvat mekot on lähinnä kesäjuhliin sopivia.

Harvemmin tulee ostettua samaa kangasta useaan eri vaatteeseen, mutta nyt olen niin ihastunut Eurokankaan hopeiseen pliseerattuun kankaseen, että hain sitä taas lisää.  Viimeksi tein kyseisestä kankaasta tunikan ja muutamia pantoja.
Nyt kankaasta valmistui simppeli mekko juhlaan. Halusin mekon mallista yksinkertaisen, koska kangas itsessään on niin upea.

Suunnitellessani mekkoa mietin tuleeko siitä liian kimaltava, jos en yhdistä siihen muuta kangasta. Alunperin ajatuksenani oli tehdä yläosa eri kankaasta ja alaosa tuosta hopeisesta ihanuudesta.

Pyöritellessäni kankaita kaupassa mikään ei kuitenkaan sopinut juuri täydellisesti hopeisen kankaan kanssa yhteen. Halusin kuitenkin mekon ylä- ja alaosaan jotain vaihtelua ja laitoinkin yläosan pliseeraukset vaakaan ja helman pystyyn.
Mekko kimaltelee ihanasti, mutta ei mielestäni sitten lopulta ollutkaan liian "bling bling". Ainakaan se ei kaipaa rinnalleen yhtään korua !

Suunnitelmissa on vielä tehdä tuosta ihanasta kankaasta toppi pikkujouluihin !

Mekko

Viikonloppu oli ihana ! Siitä piti huolen pikkusisko. Kiitos vielä siitä rakas <3 Oon niin kiitollinen siitä, että oon saanu just sut pikkusiskokseni.

 Viikonloppu meni siis ihan muissa puuhissa kuin ommellessa, mutta tänään nyt vihdoin viimeistelin loppuviikosta valmistuneen mekon. Kangas on ihanaa Marimekon puuvillaa.

Olin melko skeptinen aloittaessani projektia ja yritin etsiä kaavalehdistä mahdollisimman helppoa kaavaa. Helppo kaava löytyikin, mutta se ei ollut lainkaan sitä mitä etsin.
 Päätin siis yrittää hieman haastavampaa, mutta kaunista mekkoa.

Lastenvaatteita olen ommellut pidempään, mutta tämä ompeleminen itselle on minulle uusi juttu. Oikeastaan se alkoi vasta siitä ostokiellosta eli sitä on jatkunut nyt reilun kuukauden.

Vaikka ompeluksia itsellekin on nyt syntynyt kiitettävällä tahdilla olen vältellyt puuvillakankaita ja muoto-ompelua. Olen suosinut löysiä malleja ja joustavia materiaaleja. Olinkin siis epävarma leikkauksien asettumisen suhteen.

Sain kuitenkin leikkaukset asettumaan oikeisiin kohtiin ja mekosta tuli muutenkin aivan ihana ! Mikä onnistumisen tunne taas !
 Tämä johti siihen, että ompeluhimo on entistä kovempi sillä nyt sain itseluottamusta kokeilla muitakin vastaavia malleja.
Lisäksi en malta odottaa, koska pääsen seuraavan kerran kangaskauppaan ja niiden kangaspakkojen ääreen, joita ennen kaihdin.

 Juhlia ei vain taida olla niin paljon kuin visioita mekoista olisi ! :D Mutta eikö se niin ollut, ettei samaa mekkoa voi käyttää useaa kertaa?
Minä taidan ainakin toteuttaa tätä ajatusta sillä nyt on niin kova vimma tehdä kaikki ne mekot, mitä luulin etten osaisi tehdä ! :)

Takki (taas)

Oon nyt päässy oikein vauhtiin näiden takkien tekemisessä. Tein harmaan tikkitakin kaveriksi sille Marimekon ihanuudelle.

Kaavaksi otin Ottobren lepakkopaidan kaavan, jota muokkailin sopivaksi. Oon tykästynyt tuohon lepakkopaita kaavaan hurjasti ja oonkin tehnyt sillä suurimman osan paidoistani. Se kun on juuri sellainen mistä pidän, löysä ja simppeli.

Uuden takin tarve lähti oikeastaan juuri siitä, että noita lepakkohihaisia paitoja on niiiiin paljon. Tuntui, että tuohon kapealinjaiseen Marimekon kankaasta tehtyyn takkiin ei mahtunut mukavasti sisälle minä sekä suuret paitani  :D
Se takki sopii paremmin ei lepakkohihaisten paitojen kanssa (joita niitäkin onneksi löytyy).

Tähän uuteen lepakkotakkiin nyt mahdun isojen paitojeni kanssa juuri sopivasti. Kangas on karheapintaista tikkikangasta Eurokankaan valikoimasta. Halusin taas tekeleeseen jotain piristystä (=keltaista), joten laitoin taskuihin pientä väriä. Lisäksi jätin takin hihat vajaamittaisiksi, koska sain mummoltani ihanat raidalliset pitkävartiset lapaset, jotka sopii takin ja minun värimaailmaan täydellisesti. Löysin myös talvivaatteiden seasta juuri samoilla langoilla viime vuonna tehdyn kaulaliinan, joka sopii myös kokonaisuuteen :) Jotain hyvää tästäkin, että aina tekee samoilla väreille kaiken :D

Ihana päivä

Tänään on mun synttärit ja oonkin saanut paljon onnentoivotuksia ihanilta ihmisiltä :)
Kaikki mun kolme miestä (kaksi pientä ja yksi iso) oli tehneet mulle jokainen oman kortin, niin hellyyttävää <3  Esikoinen oli myös askarrellut mulle käsikorun puuhelmistä ja tietysti käyttänyt äidin lempivärejä, paljon keltaista ja vähän mustaa.

Posti toi myös erään ihanan ystävän onnittelut ja kauan puuttuneen linssisuojan kameraan. Ihanaa kun on ystäviä, jotka hoitavat liian pitkälle venyneitä asioita eteenpäin ;)

Aiemmin puhuin lahjasta, jonka itse valitsin Tallinnasta. Tänään sain sen vihdoin ja yhtä ihana se oli kuin viime näkemälläkin. Suurin mieheni oli paketoinut sen söpösti Hello Kitty paperiin (jota en voi sietää, mutta olihan se hellyyttävää silti).

Söpöstä paketista paljastui siis ihanan rouhea Anu Samarüütelin suunnittelema vetoketjuista tehty kaulakoru, johon ihastuin heti nähdessäni sen eräässä putiikissa Tallinnassa.

Eräiden toisten juhlien kunniaksi ostin myös Eurokankaasta ihanaa hopeanhohtoista kangasta, josta tapani mukaan tein taas jotain löysää ja roikkuvaa :D
Oon jo kymmenen vuotta pukeutunut näin, aina pitää olla löysä yläosa. Iso villapaita ja pillifarkut siinä on mun luottovaatteet.

Koska kangas oli mielestäni  niin upea se ei tarvinnut  mitään kikkailuja. Lepakkohihainen selästä syvään uurrettu yksinkertainen mekko/tunika.

Syy siihen, miksi se on selästä syväänuurrettu paljastuu marraskuussa :D Sen verran voin valottaa, että tatuointi se on, mutta millainen niin sen näette vasta valmiina :)

Mulla on myös paha hiusongelma päällä. Kuten kuvasta näkyy mulla on liukuväri tummasta vaaleaan. Tukka oli mahtava aluksi, mutta nyt kun oma väri on kuitenkin se vaalea niin mun liukuväri on nykyään vaalea-tumma-vaalea ja se ei todellakaan toimi ! :D
Joten nyt ensiavuksi tein tuosta samaisesta kiiltävästä kankaasta pannan, joka peittää tämän hiusongelman. Näitä pantoja tulee tehtyä varmaan moooonta sillä en todellakaan tiedä, mitä tekisin seuraavaksi tälle tukalla :D